Silmänliiketutkimus

Silmänliiketutkimuksen avulla tarkastelemme katseen käyttöä yhtäältä visuaalisen tarkkaavaisuuden ja toisaalta vuorovaikutuksen näkökulmista. Käytämme silmänliikelaseja tallentamaan autismikirjon ja tyypillisesti kehittyvien lasten silmänliikkeitä heidän tehdessä vuorovaikutteisia pienryhmätehtäviä koulupäiviensä aikana.

Määrällisen tutkimuksen näkökulmasta olemme kiinnostuneita siitä, mihin, kuinka kauan ja kuinka usein lapset kohdistavat katsettaan tehtävien ja vuorovaikutustilanteiden aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu määrällisiä eroja autismikirjon ja tyypillisesti kehittyvien lasten välillä siinä, kuinka he katsovat esimerkiksi ihmisiä ja esineitä. Tällaista tutkimusta on tehty kuitenkin pääasiassa kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, ja tutkimustietoa luonnollisenkaltaisista vuorovaikutustilanteista on edelleen vähän.

Laadullisen tutkimuksen näkökulmasta taas tarkastelemme, kuinka lapset käyttävät katsettaan vuorovaikutuskeinona näissä vuorovaikutustilanteissa. Katsetta pidetään yhtenä tärkeänä vuorovaikutuskeinona esimerkiksi puheen, eleiden ja ilmeiden rinnalla. Katseen avulla voidaan muun muassa tehdä vuorovaikutusaloitteita tai vastata toisten vuorovaikutusaloitteisiin. Esimerkiksi kysymyksen esittämisen jälkeen voidaan katseen kohdistamisella vuorovaikutuskumppaniin osoittaa, että tältä odotetaan vastausta. Aiemman tutkimuksen mukaan myös autismikirjon henkilöt käyttävät katsettaan erilaisiin vuorovaikutustehtäviin (ks. esim. Dindar, Korkiakangas, Laitila & Kärnä, 2017; Korkiakangas, 2018). Kuitenkin enemmän tutkimustietoa tarvitaan siitä, onko tällaisessa katseenkäytössä eroja autismikirjon ja tyypillisesti kehittyvien lasten välillä, ja kuinka tällaisia hienovaraisia vuorovaikutusaloitteita ja -vastauksia voidaan yhä paremmin tunnistaa ja tukea.

Silmänliiketutkimukseen liittyen hankkeessa on tehty kaksi tieteellistä julkaisua, jotka liittyvät lasten kokemuksiin tutkimustilanteista ja -välineistä sekä katseen käyttöön strukturoidun sananselittämispelin aikana.

Hankkeen tieteelliset julkaisut:

Montero, C. S., Kilpiä, A., Kämäräinen, A., Cagiltay, B., Kärnä, E., Cagiltay, K., Pihlainen, K. & Karasu, N. (2022). Mobile Eye Tracking Research in Inclusive Classrooms: Children’s Experiences. In 2022 International Conference on Advanced Learning Technologies (ICALT), 279-283. IEEE.

Montero, C. S., Cagiltay, B., Dindar, K., Kärnä, E., Kilpiä, A., Pihlainen, K., & Kämäräinen, A. (2022). Analysing Inclusive groups’ peer interactions using mobile eye tracking in educational context. In EDULEARN22 Proceedings, 6303-6312. IATED.

Lähteitä:

Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A., & Kärnä, E. (2017). An interactional “live eye tracking” study in autism spectrum disorder: combining qualitative and quantitative approaches in the study of gaze. Qualitative Research in Psychology, 14(3), 239-265.

Korkiakangas, T. (2018). Communication, gaze and autism: A multimodal interaction perspective. London: Routledge, Taylor & Francis Group.